6.6.2011 Starttasi Suzuki
kotipihasta suuntana länsi-satama ja siellä Tallinkin alus jolla ylitettiin Suomenlahti. Vaikka aamulla hyvissä ajoin heräsin niin aina se aika johonkin menee. Pyörä oli pakattu jo edellisenä ilta joten ei muuta kuin tallista ulos ja menoksi. Oltiin sovittu että tankataan Suomen puolella ettei heti tarvitse Viron puolella pysähtyä tankille vaan päästään tien päälle saman tein.
Mechelininkadulla tunsin puhelimen värisevän taskussa ja arvasin kaverini ennättäneen satamaan ennen minua.
 |
| No nyt on pyörät laivassa ja sidottu kiinni. Vähäiset kamat kantoon mitä ei nyt tuohon pyörälle uskaltanut jättää. |
 |
| Siinä sitä vanavettä on. |
 | |||
| Tankattiin pyörät ja itsemmeLatvian puolella, Nesteen asemalla jossa on Hese samassa. |
 |
| PUOLA |
Tuo turhaan parjattu maa joka jälleen yllätti positiivisesti. No onhan ne ohitukset siellä aika hurjaa kateltavaa välillä kun rekat joiden keskinäinen nopeusero ei ole kuin muutamia kilometrejä tunnissa suorittaa ohitusta tiellä jolla suora näkyväisyys ei meidän mittapuun mukaan riittäisi henkilöautollekaan. Mutta loppuen lopuksi siellä liikenne on aika joustava kunhan vaan ajelee paikallisen liikenteen rytmin mukaan.
 |
| Pyörät parkissa hotellin edessä Bialystokissa. |
7.6 Bialystokin hotellista lähdettiin kaupungin kautta jossa pysähdyttiin vähän paikkoja katselemaan.
 | |
 | ||||
Matka jatkui ja poikettiin matkan varrella sellaiseen pieneen kylään jonka nimeä en nyt muista. Hieno paikka, mitä nyt ajo kamppeissa jaksoi kierrellä pyörällä kun ei kehdannut niille pikku kaduille mennä huvikseen ajelemaa.
Paikkakin selvisi, tuossa lainattua tekstiä Wikipedista:
"Sandomierz (saks. Sandomir) on kaupunki Kaakkois-Puolassa Swietokrzyskin läänissä, jossa oli vuonna 2006 25 714 asukasta. Se sijaitsee Veiksel- ja San-jokien yhtymäkohdassa. Sandomierzin vanha kaupunki on yksi Puolan tunnetuimmista ja se on yksi Puolan vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä kaupungeista."
Eipä tieneet pojat missä sitä oltiin, ihmeteltiin vaan paikan hienoutta.
Paikkakin selvisi, tuossa lainattua tekstiä Wikipedista:
"Sandomierz (saks. Sandomir) on kaupunki Kaakkois-Puolassa Swietokrzyskin läänissä, jossa oli vuonna 2006 25 714 asukasta. Se sijaitsee Veiksel- ja San-jokien yhtymäkohdassa. Sandomierzin vanha kaupunki on yksi Puolan tunnetuimmista ja se on yksi Puolan vanhimmista ja historiallisesti merkittävimmistä kaupungeista."
Eipä tieneet pojat missä sitä oltiin, ihmeteltiin vaan paikan hienoutta.
 | |
| Pikku kaupunki tai kylä matkalla Krakowaan |
 | |
| Samaisen pikku paikan katukuvaa. |
 | ||
| Samakatu mutta toiseen suuntaan. |
Matkaa jatkettiin ja etukumi käännettiin kohti Krakowaa.
Wikipedia tietää paikasta tällaista:
Krakova (puol. Kraków, ukr. Краків, Krakiv, saks. Krakau, jidd. קראָקע, Kroke) on Puolan suurimpia ja vanhimpia kaupunkeja. Krakovan asukasluku on noin 756 000 (2008) [1] ja esikaupunkeineen noin 1,2 miljoonaa. Se on siten Puolan toiseksi suurin kaupunki Varsovan jälkeen ja ennen Łódźia.
Historia
Krakova oli Puolan pääkaupunki vuoteen 1596 asti, ja sitä kutsutaan edelleen virallisesti nimityksellä Krakova, Kuninkaallinen pääkaupunki.Tosin matkalla pysähdyttiin ottamaan kuvaa Puolan tiestä joita suotta moititaan kunhan menee vähän sivummalle niistä isoista teistä.
Tässä se on tuo moottoripyöräilyn huono puoli on niin kiire ajamaan ettei kuvauksen ajaksi malta kypärää pois ottaa ;o)
Illalla saavuttiin sitten Krakovaan ja alettiin katsomaan hotellia. Huristeltiin kaupungin laitamilla seuraten hotellin mainoskylttiä aikamme seurattua luovuttettiin, sieltä mitään hotellia löytynyt. Ei muuta kuin nokian naviska käyttöön sieltä valittiin hotelli ja sinne. Pikkaisen naviskan ohjeet tuli jostain syystä vähän myöhään kun oli jo risteyksessä niin silloin nais ääni sanoi korvaani, käänny oikealle. Käänny sitten siinä oikealle keskellä risteystä. Tai sitten se kun lähestyy risteystä ja kuuluu "käänny 100 metrin kuluttua oikealle" ja edessä näkyy kaksi tien haaraa oikealle ja mietit kumpikohan se noista on. No ensimmäistä lähestyttäessä kuuluu taas ohje " uudelleen laskenta käynnissä". No kaikesta huolimatta naviska auttoi hotellin etsimisessä usemman kerran vioistaan huolimatta.
Tässä parit kuvat Krakowasta
Taisi olla täällä kun tajuttiin että meillähän on kellot vielä suomen ajassa joten oltiin varhain liikkeellä.
8.6 Krakowasta lähdettiin sitten ajelemaan kohti Bratislavaa tähän asti oltiin päästy pienin satein ei paljoa ollut vettä tullut. No ei sitä hirveitä tullut nytkään mutta antoi vähän esimakua sateistakin.
Bratislavakaan ei ollut hullumpi kaupunki johon tutustuttiin iltasella pienellä kävelylenkillä samalla kun kävimme syömässä. Onneksi mentiin sisätiloihin eikä jääty terassille istuskelemaan sillä siinä olisi hetken kuluttua kastunut, vettä tuli taivaalta reippaanlaisesti mutta onneksi loppui ennen kuin tarvitsi lähteä takaisin hotellille.
Wikipedia tietää kaupungista vaikka mitä tuossa osa; "
Bratislava [ˈbratjɪslava] (ent. Prešporok, saks. Pressburg, unk. Pozsony) on Slovakian pääkaupunki. Bratislavassa oli vuoden 2008 alussa 426 000 asukasta, ja se on väkiluvultaan maan suurin kaupunki.[1][2] Bratislava sijaitsee Slovakian lounaisosassa Tonavan varrella. Sillä on yhteinen raja kahden naapurivaltion, Itävallan ja Unkarin, kanssa.
Bratislava on Slovakian poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus. Siellä on Slovakian presidentin, parlamentin ja hallituksen toimitilat ja useita yliopistoja, teattereita, museoita ja muita merkittäviä kulttuuri-, talous- ja oppilaitoksia. Myös monien suurten yritysten pääkonttoreita on Bratislavassa."
9.6 Herättiin harmaaseen aamuun sattaa ropisi. Kaikessa rauhassa aamupalalle ja sitten hissukseen pakkaamaan kamoja ja pientä toivotta yläkertaan heittäen että lakkaisi satamasta. Mutta ei auttanut. Ei muuta kuin tien päälle ja suuntana Italia ja sillä kaupunki nimeltään Udine ajomatkaa Google maps antaa n. 530 km:ä ja ajoaikaa samainen ohjelma laskee reilut 9 tuntia. Alun perin suunniteltiin menevämme käymään Triestessä mutta tästä poikettiin jotta pääsisimme lähemmäksi Gardaa.
Udinesta löytyikin hotelli aika nopeasti.
Wikipedia tietää kaupungista jälleen enemmän kuin minä.
Historia
Udine on Friulin alueen historiallinen pääkaupunki. Alue asutettiin jo neoliittisella kaudella ja myöhemmin paikalla asuivat tiettävästi myös keltit. Länsi-Rooman valtakunnan kukistumisen jälkeen kaupungin merkitys kasvoi kilpailevien kaupunkien, Aquileian ja Cividale del Friulin, menetettyä asemiaan.
Udinen nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 983, jolloin keisari Otto II luovuttiUtinumin linnan Aquileian patriarkalle. Vuonna 1223 Udinesta tuli – torin perustamisen seurauksena – alueen merkittävin kaupunki talouden ja kaupan alalla. Myös patriarkan istuin siirtyi Udineen.
Venetsian tasavalta valtasi Udinen vuonna 1420. Vuonna 1511 kaupunki koki lyhyen sisällissodan, jota seurasivat maanjäristys ja kulkutauti. Udine pysyi Venetsian alaisuudessa, jonka toiseksi suurin kaupunki se oli, vuoteen 1797. Oltuaan hetkenRanskan alaisuudessa Udinesta tuli osa Lombardia–Venetsian kuningaskuntaa, kunnes se liittyi uuteen Italian kuningaskuntaan 1866.
Ensimmäisen maailmansodan aikana, Caporetton taistelun jälkeen, Italian armeijan ylin johto asettui Udineen, joka sai lempinimen "sotapääkaupunki". Sodan jälkeen Udine toimi lyhytikäisen Friulin maakunnan pääkaupunkina. Toisen maailmansodanaikana kaupunki oli suoraan Natsi-Saksan hallinnon alaisena syyskuusta 1943 huhtikuuhun 1945.
Nähtävyyksiäkin olisi ollut hyvä lukea jostain etukäteen sillä nyt ei kaupungista jäänyt juuri mitään muistikuvaa muuta kuin yhdestä pubista ja pizzeriasta. Niin ja olihan siinä kaupungin kadun varressa kanava joka sinäänsä oli aika mielenkiintoinen.
Tuossa parit kuvat matkalta ja paikanpäältä.
Jos suomesta sepeli loppuu niin tiedän muutaman paikan josta sitä voisi hakea.
Luukulla käyty keskustelu:
" We have little problem, we have only one ticket but two bike´s" johon virkailija vastasi päätään pyörittäen ja sormilla näyttäen " No no two bike´s and two ticket´s" johon minä "Yes I know but we have only one ticket" ja tätä jatkui pariin kertaan, yritin minä välillä sanoa että kaverille ei sieltä aparaatista tullut lippua mutta ... No lopulta pääsin jatkamaan kunhan ensin virkailija käsin syötti rekkarinumeron koneelle ja sitten sain toisen lipukeen jonka maksoin.
Hotelli oli jännä, respa toisen kadunvarrella jossa myös oli aamiainen ja huone toisen kadun varrella tosin kävelymatkan päässä ja moottoripyörällä vähän pidemmän matkan, kiitos yksisuuntaisten katujen. Ja nyt vasta ymmärrän (kiitos wikipedian) että miksi se näytti ihan opiskelija asuntolalta koska se olikin sellainen. Oltiinhan yliopistokaupungissa.
Illalla pohdittiin seuraavan aamun reitti kohti Gardaa. Samalla katsottiin hotelli etukäteen ja kun kerran suunnitelmissa oli ajella siellä ympäristössä niin varattiin hotelli kolmeksi vuorokaudeksi.
10.06
Aamulla käytiin syömässä aamupala ja samalla tuli todettua tuo ilmakin joka ei yllättänyt. Pientä tihutusta mutta tähän oltiin jo totuttu. Kamat kasaan ja ei kun matkaan.
Välillä tarvitsi tankata pyörätkin.
Tässä ollaan saatu poliisi setien huomio puoleemme ja liikenne valistusta säännöistä ja yhtenäisen valkoisen viivan ylittämisestä ohitustilanteessa. Tosin siinä vaiheessa kun poliisit tai carabinierit viittoili ajamaan tien sivuun niin hetkeksi tuli mieleeni että nyt tais ajaminen loppua tällä reissulla tai ainakin matkakassan äkillistä laihenemista kohtalaisella kuluerällä. Mutta ei, pelko oli aiheeton selvittiin "puhuttelulla" jonka carabinierit hoitivat Italiaksi ja viittomakieltä apuna käyttäen. Pelkkä viittomakieli olisi riittänyt kun ei tuosta Italiasta oikein ymmärrä muuta kuin "Tsau"
Seuraavien kolmen vuorokauden majapaikkakin löytyi kohtuu etsimisellä. Ei muuta kuin kamat huoneeseen ja johan sitä teki mielie ajella ilman laukkujakin. Matkalla hotelille huomasin että tieviitoissa luki jotta Logo di Garda. En huomannut hotellia varatessa että tuota tietä jatkamalla pääsi suoraan Gardalle ;o)
Pyörien säilytys oli hotellin sivustalla aidan takana tosin se portti ei ollut koskaan lukossa tai edes kiinni tai vaihtoehtoisesti siinä hotellin edessä tai tien toisella puolella olevalla yleisellä parkkipaikalla. No me pidettiin niitä siellä sivustolla.
 |
| Valmistaudutaan Gardan ympäriajoon |
Seuraavat kuvat onkin tuolta Gardan ympäriajolta
 |
 |
| Siellä sitä on mutkaa mutkan perään |
 |
| Onneksi sattui pilveton hetki niin sai otettua kuvan |
Useiden mutkien ja mahtavien maisemien jälkeen koitti aika alkaa suunnistaa kohti pohjoista, olihan tuolle alueelle luvassa hellettä. Suunnaksi otimme Itävällan ja siitä sitten Saksan puollelle josta matka jatkui Tanskan läpi ajona Tukholmaan.
Matkalla Itävaltaan satoi vettä, ilmanlämpötilan ollessa 5 asteen hujakoilla ja paleli aivan vietävästi. Kokoajan odotin tai oikeastaan pelkäsin että vesisade saa kiinteämmän muodon ja muuttuu rännäksi tai lumeksi. Itäväallassa ei vietetty aikaa sen koomin muutama kuva räpsästiin kiireen vilkkaan ja jatkettiin matkaa.
Maisemathan tuolla on hulppeita mutta ei taidot riitä niitä kuviin vangitsemaan.
 |
| Liikkeellä oli muitakin ettei ihan yksin tarvinnut tien päällä olla ja vaihteeksi sadekin oli tauonnut. |
Ilta alkoi taas painaa päälle ja majapaikan etsintä alkoi. Ensimmäisessä kylässä oli kyllä Gasthause mutta siellä ei ollut majoitusta oli vain ruokapaikka, mutta opastivat meidät ajamaan seuraavan kylään jossa olisi sitten majoitusta. Harburg oli kylän nimi ja Wikipedia tietää kylästä ja sen vieressä olevasta linnoituksesta ainakin seuraavaa;
Harburg is a town (population 6,000) on Bavaria'sromantic road with one of the most impressive remaining medieval castles in Germany. It is in theDonau-Ries district.
The castle was first mentioned in 1150 and has never been seriously damaged by war. Unlike many other German castles which were built in the last 200 years or rebuilt after World War II, Harburg castle retains the feel of the Middle Ages. Singer Michael Jackson called it "the castle of my dreams", and tried unsuccessfully to buy it.
The village itself is quaint with many footpaths and a historic stone bridge.
Majapaikka löytyi kun pysähdyttiin kylän laitamille ensimmäisten talojen luokse ja siinä karttaa katsoessa läheisestö talosta mies käveli roskikselle niin kysästiin siltä. Ja neuvoja noudattaen löydettiin kylästä Gasthause. Rohkeesti vaan sisään ja kyselemään että löytyykö täältä yhtyään vapaata huoenetta. No pian selvisi että paikan pitäjä ei puhunut englantia mutta asiat selvisi kun yksi asiakkaista alkoi tulkiksi. Paikkassa ei ollut muita yöpyjiä kuin me mikä olikin ihan hyvä. Sillä aamulla katseltiin tarkemmin ja tultiin siihen tulokseen että siinä oli usemmassa huoneessa makuupaikkoja 12 ja kaikkien käytössä oli se yksi suihku ja WC ja nekin samassa tilassa. Sängyssä ja huoneessa ei ollut mitään vikaa vaan päin vastoin varmasti reissun yhdet parhaista sängyistä ja parhaat unet.
 |
| Majapaikka illalla |
 |
| Majapaikka aamuvalossa, tuo keskellä oleva valkoinen talo |
 |
| Ylhäällä näkyy Linna |
 |
| Linna |
 |
| Joen veden korkeus ja vuosiluku jolloin se mihnkin korkeuteen noussut |
 |
| Aika ylös on vesi noussut se edellisen kuvan taulu on tuossa talan nurkalla |
 |
| Emäntä |
Aamiaisen jälkeen pakkasimme kamat ja jatkoimme matkaa tosin siirtymä ei ollut kaueammaksi kuin läheisen linnan pihalle.
Linnaan tutustumisen jälkeen otimme suunnan kohti pohjoista, vaikka olimme vapaan nopeuksien maassa niin siitä huolimatta tai siitä johtuen ajelimme noita pikkuteitä jotka vei kylien läpi.Tuossa muutamia kuvia matkalla läpi tuon Saksanmaan jonka läpi siis ajelimme paripäivää.
Matkalla nähtiin ISOJA taloja ...
Pohjois-Saksasta ajettiin sitten yhtä soittoa Tukholmaan. Ja saavuttiin aamuksi satamaan.
Olihan se kokemus ajella läpi yön. Tai kyllähän me pysähdyttiin tankkaamaan ja lämmittelemään. ...kele että välillä oli kylmä tai kai se johtui osaksi siitä että alkoi väsymyskin painaa. Jossain vaiheessa huomasin että kaveri jarrutteli muutamaan kertaan edessä ja ajattelin että sitä alkaa väsyttämään ja siitä johtuen säikkyy varjoja tien sivussa joten pyyhksin sopivan tilaisuuden tullen ohitse ja ajelin itse siinä edes kunnes tulis sitten huolto asema jolle kurvasin. Kaverille sitten siinä sisällä kahvia juodessamme sanoin että aattelin väsymyksen alkavan painaa kun jarruttelit olemattomia niin kaveri sanoi että ekalla kerralla oli supikoira tulossa tielle ja toisella kerralla oli ollut siinä tiensivussa.
Sattui siinä matkalla sellainekin että kun pysähdyimme pizzalle sellaiseen pieneen kylään siinä eteläisessä Ruotsissa niin siinä reissustamme kertoen tarjoilija kysyi jossain vaiheessa että mistäs päin ruotsia olemme vai olemmeko ruotsalaisia ollenkaan? Tämä teietnkin vähän meitä ihmetytti kun ei kumpikaan meistä tuota toista kotimaista kieltä juurikaan puhu kuin sanan sieltä sanan täältä ja omalla kohdalla nekin todennäköisesti lausun väärin. No selvisi sekin että tarjoilija oli Balkkanilta joten se selitti ehkä pikkaisen tuota kömmähdystä.
Loppumatka menikin sitten sateessa ajaen ja taas oli kylmä.
Videon kello näyttää mitä näyttää ja laatu on mitä on mutta matkaa voi tehdä noinkin tyylikäs auto
Linnaan tutustumisen jälkeen otimme suunnan kohti pohjoista, vaikka olimme vapaan nopeuksien maassa niin siitä huolimatta tai siitä johtuen ajelimme noita pikkuteitä jotka vei kylien läpi.Tuossa muutamia kuvia matkalla läpi tuon Saksanmaan jonka läpi siis ajelimme paripäivää.
Matkalla nähtiin ISOJA taloja ...
 |
| Pysähdyin tien varteen että otan kuvan kun kaveri ajelee nuo mutkat. Ja tuollahan tuo menee siis tuo musta piste tuon mutkan jälkeen. |
 |
| Jäin pyörien luo odottelemaan kun kaveri lähti kävelykadun varteen katsomaan että ihan oikeestiko se hotelli siellä kävelykadulla sijaitsee jonne naviska meitä ohjaa. |
Matkalla nähtiin myös pieniä taloja
 |
| Muistomerkki kylässä riehuneen tulipalon taltuttaneiden kunniaksi |
Saksan tomut jätettyämme taakse ajettiin tuulisen Tanskan läpi suoraan Ruotsin puolelle. uuli tosiaan sen verran kovaa että teki mieli ajaa rekan sivulla tuulen suojassa mutta maisemat olisi ollut yksitoikkoiset.
 |
| Ruotsin eteläisin piste |
 |
| Ruotsalaisia tipuja |
Olihan se kokemus ajella läpi yön. Tai kyllähän me pysähdyttiin tankkaamaan ja lämmittelemään. ...kele että välillä oli kylmä tai kai se johtui osaksi siitä että alkoi väsymyskin painaa. Jossain vaiheessa huomasin että kaveri jarrutteli muutamaan kertaan edessä ja ajattelin että sitä alkaa väsyttämään ja siitä johtuen säikkyy varjoja tien sivussa joten pyyhksin sopivan tilaisuuden tullen ohitse ja ajelin itse siinä edes kunnes tulis sitten huolto asema jolle kurvasin. Kaverille sitten siinä sisällä kahvia juodessamme sanoin että aattelin väsymyksen alkavan painaa kun jarruttelit olemattomia niin kaveri sanoi että ekalla kerralla oli supikoira tulossa tielle ja toisella kerralla oli ollut siinä tiensivussa.
Sattui siinä matkalla sellainekin että kun pysähdyimme pizzalle sellaiseen pieneen kylään siinä eteläisessä Ruotsissa niin siinä reissustamme kertoen tarjoilija kysyi jossain vaiheessa että mistäs päin ruotsia olemme vai olemmeko ruotsalaisia ollenkaan? Tämä teietnkin vähän meitä ihmetytti kun ei kumpikaan meistä tuota toista kotimaista kieltä juurikaan puhu kuin sanan sieltä sanan täältä ja omalla kohdalla nekin todennäköisesti lausun väärin. No selvisi sekin että tarjoilija oli Balkkanilta joten se selitti ehkä pikkaisen tuota kömmähdystä.
 |
| Tankkaus Turussa ennen kotimatkaa. |
Suzuki oli matkapyöränä yllättävän hyvä, ennen tätä reissua olin ajellut customeilla ja kun kilometrejä oli tuolla ennen reissua n. 1000 km alla niin pohdin miten tuollainen lievä kyykky asenta jumittaa selän ja käykö tuo ajaminen kovasti käsiin. Pelot oli tältä osin aiheettomia sillä toihan toimi matka-ajossa hyvin.
Ei muuta kuin kohti uusia reissuja.
